CORNER IN WHEAT


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Mitä suositummiksi elokuvat tulivat, sitä rohkeammiksi kävivät myös elokuvien tekijät, jotka alkoivat jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa tuoda julki ajatuksiaan ja mielipiteitään valkokankailla. Heidän joukossaan myös suuri D. W. Griffith, joka toisinaan tarttui hyvinkin hanakasti yhteiskunnan epäkohtiin asettuen köyhän puolelle rikasta riistäjämiljonääriä vastaan. Tästä asetelmasta syntyi myös Griffithin mielenkiintoisimpiin ja kuuluisimpiin lyhytelokuviin lukeutuva Corner in Wheat, joka pohjautuu Frank Norrisin tarinan pohjalta tehtyyn näytelmään.

Corner in Wheat on kertomus viljakaupasta. Se alkaa otoksella maaseudulta, jossa köyhä maanviljelijäperhe tekee kylvötöitä. Tästä siirrytään kaupunkiin, W. J. Hammondin seuraan, joka kivikovana liikemiehenä kaappaa itselleen markkinavallan. Näin hänestä tulee koko maailman viljakuningas, jonka varastot ovat täynnä tuota elämän perustarviketta. Samaan aikaan raaka-aineiden hinnat nostavat leivän hinnan köyhien tavoittamattomiin.

Corner in Wheat                  Corner in Wheat

Vuoden 1909 lopulla valmistuneen yksikelaisen Corner in Wheatin oli alun perin tarkoitus olla vain yksi teos Griffithin sinä vuonna tekemien miltei 150 muun elokuvan joukossa. Se löi kuitenkin katsojat ällikällä, sillä elokuvayleisö ei ollut aiemmin nähnyt tämän kaltaista teosta. Sen yhteiskuntakritiikki oli suoraa ja hyökkäävää ja sosiaalisten epäkohtien osoittaminen niin kaunistelematonta, että monet poliitikotkin ottivat elokuvaan kantaa. Griffithin puheenvuoro alemman väestöryhmän jatkuvasti vaikeammaksi käyvästä asemasta alati kalliimmaksi muuttuvassa maailmassa kulminoituu iättömästi kohtauksessa, jossa köyhällä rouvashenkilöllä ei ole rahaa ostaa leipää itselleen ja pienelle tyttärelleen.

Paristakymmenestä otoksesta koostuvan elokuvan teho perustuu rinnakkaisleikkauksen voimaan. Vastakohtaisten otosten linkittäminen ei suinkaan ollut Griffithin keksintö, vaan sitä oli käytetty useasti tätä ennekin, mutta Griffithin tapa korostaa tällä tavoin yhteiskunnallisia eriarvoisuuksia oli sen sijaan ennennäkemätöntä. Leikkaus yläluokan illalliselta kaupan leipäjonoon ja takaisin tuo selvästi esille, mistä on kyse. Jonkun katsojan mielestä Griffithin teos voi olla silkkaa populismia, mutta kaikesta huolimatta se toimii edelleen loistavasti.

Corner in Wheat oli virstanpylväs Griffithin uralla ja rinnakkaisleikkaus yksi hänen monista ”keksinnöistään”, jota hän tuli soveltamaan menestyksekkäästi vuosien saatossa. Griffith teki aiheesta uuden variaation nimellä The Usurer (1910), jossa viljakeisari oli korvattu rahanlainaajalla. Yhteiskuntakriittisiä elokuvia Griffithiltä ilmestyi vielä myöhemminkin, joskaan yksikään niistä ei nouse alkuvoimaisuudessaan ja karuudessaan Corner in Wheatin rinnalle. Carl Th. Dreyer ”lainasi” ironista loppukohtausta elokuvaansa Vampyr (1932).

CORNER IN WHEAT, 1909 Yhdysvallat

Tuotanto: Biograph Ohjaus: D. W. Griffith Käsikirjoitus: D. W. Griffith, Frank E. Woods (Frank Norrisin tarinaan pohjautuvasta, Channing Pollockin näytelmästä The Pit) Kuvaus: G. W. Bitzer
Näyttelijät: Frank Powell (viljakuningas), Grace Henderson (hänen vaimonsa), Henry B. Walthall (viljakuninkaan assistentti), James Kirkwood (maanviljelijä), Linda Arvidson (hänen vaimonsa), Kate Bruce (rouva kaupassa)



© 9.5.2008 Kari Glödstaf