Tobias Tyler on pienen, kahden osavaltion rajalla sijaitsevan Tylerin kyläpahasen turvallisuudesta huolta pitävän perheen nuorimmainen poika, täysin eri puusta veistetty kuin isänsä Nelson ja veljensä Milt ja Mose. Siinä missä perheen muu miesväki turvautuu lihaksiinsa, ovat Tobiaksen valttikortteja viekkaus ja neuvokkuus, sillä lihaksia hänellä ei ole minkään vertaa. Nuorukaisen taitoja tarvitaankin siinä vaiheessa, kun muuan kaupunkilainen asettaa Nelson Tylerin syytteeseen murhasta. Isän nimi on puhdistettava ja kunnia palautettava ja Tobias tietää kuinka se tehdään.
Kuulostaako tutulta? Aivan kuin olisit törmännyt vastaavanlaiseen tarinaan aikaisemminkin? Ei ihme, sillä tämä tuottajana paremmin tunnetun Hal Roachin ohjaama ja käsikirjoittama The White Sheep (1924) toimi toisena pohjateoksena Harold Lloydin huomattavasti tunnetummalle huippukomedialle Pikkuveli (1927). Kriittisimmät voisivat lisätä, että ne kohdat joita Lloyd ei löytänyt Roachin teoksesta, hän nappasi Henry Kingin maalaismelodraamasta Sukunsa sankari (1921), josta Roach tuntuu puolestaan saaneen ideoita omaan elokuvaansa. Piirit ovat pienet ja lainata saa, kunhan ei varasta.
The White Sheep olisi todennäköisesti unohdettu ilman Lloydin elokuvaa, itsekin törmäsin siihen vasta etsiessäni lähdemateriaalia Pikkuveljestä kirjoittamaani esseeseen. Unohtamisille on lähes aina syynsä, mutta tätä komediaa aika olisi voinut kohdella armollisemminkin. Pikkuveljeen verrattuna The White Sheep on vaatimaton – Lloyd on opiskellut lähdemateriaalinsa tarkasti ja onnistunut välttämään Roachin tekemät mahdolliset virheet – mutta muilta osin The White Sheep seisoo tanakasti omilla jaloillaan. Ei tätä minään klassikkona voi pitää, mutta piristävänä poikkeuksena maailmankuulujen koomikoiden hallitsemalla elokuvakentällä.
The White Sheepia mainostetaan hauskana ja kepeänä komediana, mutta sellaiset määritelmät eivät mielestäni anna elokuvasta täysin oikeaa kuvaa. Kyseessä on ennemminkin koomisilla kevennyksillä höystetty draama, joka synkistelee enemmän kuin Pikkuveli. Pikkukaupungin näennäisen rauhallisen pinnan alla kytevä kateus ja sen yhtäkkinen purkautuminen ovat amerikkalaisten elokuvien perusaineistoa, mutta silti mallikkaasti toteutettu. Juoruilu ja mustamaalaaminen ovat keskeisessä asemassa tarinaa ja siitä saadaankin mukavasti draamaa tapahtumiin. Tämä puoli toimii elokuvassa parhaiten.
Roachilla oli loistava vainu koomikoiden suhteen, mutta käsikirjoittajana hän ei ollut aivan samaa tasoa. Toki The White Sheepilläkin on komedialliset huippuhetkensä, parhaassa kohtauksessa Tobias keksii neuvokkaasti, kuinka isä saadaan pois syytettyjen penkiltä kesken oikeudenkäynnin, mutta kokonaisuutena komiikka jää yllättävän vaisuksi. Tai kenties se vain tuntuu siltä, koska Lloydin elokuvan ilotulitus on niin omaa luokkaansa?
Näyttelijäsuoritukset ovat lähes kauttaaltaan mainioita, joskin jatkuvasti räyhäävän isän rooliin olisi saatu varmasti eloisampi ilmestys kuin mitä yksi-ilmeinen Jack Gavin on. Miespääosan esittäjä ja elokuvan suurin tähti, kekseliästä Tobias Tyleriä esittävä Glenn Tryon on sen sijaan mies paikallaan ja hänen hoidettavakseen onkin jätetty kaikki elokuvan tärkeimmät kohtaukset. Mose Tyleriä tulkitseva Leo Willis teki vastaavan roolin myös Pikkuveljessä. Tuomari Matthewsin (Chris Lynton) tytärtä Patiencea esittävälle Blanche Mehaffeylle on suotu yllättävän vähän esilläoloaikaa, vaikka hänen roolihahmonsa on veljeskolmikon rakkauden kohteena varsin keskeisessä osassa tarinaa.
The White Sheep on keskiverto elokuva, jonka vahvuudet ja heikkoudet ovat lähes tasapainossa. Toistaiseksi ainoa olemassa oleva julkaisu on yhdysvaltalaisen Grapevinevideon toimittama, mutta olisi vähintäänkin kohtuullista, että Harold Lloydin elokuvia julkaiseva Criterion sisällyttäisi tämän teoksen tulevan Pikkuveljen julkaisun lisämateriaaleihin, näin jokainen pääsisi parhaiten tarkistamaan Lloydin elokuvan taustat.
Tuotanto: Hal Roach Studios
Ohjaus: Hal Roach
Käsikirjoitus: Hal Roach
Kuvaus: Fred Jackman, George Stevens
Näyttelijät: Glenn Tryon (Tobias Tyler), Blanche Mehaffey (Patience Matthews), Jack Gavin (Nelson Tyler), Robert Kortman (Milt Tyler), Leo Willis (Mose Tyler), Richard Daniels (Al Morton), Chris Lynton (tuomari Matthews), J. J. Clayton (Tom Calvert), Dick Gilbert (Newt Randall)