YI JIAN MEI
Kiina, aivan kuten kaikki muutkin hieman eksoottisemmat elokuvamaat, on helppo mieltää jonkinlaiseksi elokuvalliseksi kehitysmaaksi jo pelkästään sen vuoksi, että sen tuotanto on jäänyt tuntemattomaksi. Kiinalaisia elokuvia, varsinkaan mykkäelokuvia, ei ollut pitkiin aikoihin mahdollista yhyttää kuin poikkeustapauksissa, eli festivaaleilla tai arkistojen näytössarjoissa. Näin siitä huolimatta, että maassa on tehty elokuvia yhtä kauan kuin muuallakin maailmassa.
Tänä päivänä asiat ovat hieman paremmin ja mikäli on valmis näkemään hitusen vaivaa, on maailman elokuvakaupoista mahdollista yhyttää myös kiinalaisia mykkäelokuvia. Valitettavasti nimikkeiden määrä on hyvin rajallinen ja niistäkin suurin osa on jo loppuunmyytyjä. Julkaisujen tasokaan ei ole välttämättä päätä huimaava, mutta se on vain hyväksyttävä, mikäli näihin elokuviin haluaa tutustua. Yksi saatavilla olevista elokuvista on kiinalaisen mestariohjaajan Wancang Bun vuonna 1931 ohjaama Yi jian mei (engl. A Spray of Plum Blossoms), jonka pohjana on William Shakespearen komediallinen näytelmä Kaksi nuorta Veronasta (1590-1596).
Hu Luting ja Bai Lede (engl. Valentine ja Proteus) ovat nuoria, sotakoulusta valmistuneita ystävyksiä, jotka sattuvat rakastamaan samaa naista, Bain serkkua, Shi Luohua (engl. Silvia). Shi rakastaa Huta, mikä ei ole kuitenkaan tytön isän mieleen ja niinpä nuorukainen menettää kapteenin arvonsa ja karkotetaan tukikohdasta. Hänestä tulee bandiitti, jonka päästä luvataan tuntuva palkkio.
Shakespearea tai ei, mutta Yi jian mei on kaikin puolin keskinkertainen tuttavuus. En ole lukenut alkuperäistä näytelmää, mutta tässä elokuvaversiossa meno on kaikin puolin sekavaa ja kompuroivaa: komiikkaa ei ole kuin nimeksi, eikä draamaa senkään vertaa. Henkilökemia on olematonta ja tapahtumat tuntuvat vain seuraavan toisiaan. Hun ja Shin tuhoon tuomittu rakkaustarina vesittyy, eikä Bain taakseen jättämän Zhulin ilmaantuminen tukikohtaan tuo tarinaan sen enempää kompleksisuutta. Loppuratkaisu on epäuskottava, vaikka tarinan lähtökohdat huomioon ottaen hyväksyttävissä.
Katsojan mielenkiinto kiinnittyykin jo hyvissä ajoin elokuvan näyttelijöihin, jotka edustavat kiinalaisen mykkäelokuvan parhaimmistoa. Elokuvaa markkinoidaan nykypäivänä maan suurimman tähden Ruan Lingyun nimellä, vaikka nainen onkin tällä kertaa selkeästi sivuosassa. Siitä huolimatta hän onnistuu jättämään kollegansa, Shi Luohua esittävän Lam Chochon, kerta toisensa jälkeen varjoonsa ja varastamaan kaikki kaksikon yhteiset kohtaukset.
Toinen mielenkiintoinen nimi näyttelijäluettelossa on korealaislähtöinen, pitkän ja menestyksekkään uran kiinalaisessa elokuvassa tehnyt Jin Yan. ”Shanghain Rudolph Valentinoksi” nimitetyn Jin Yanin suosiota ei tarvitse ainakaan tämän elokuvan kohdalla ihmetellä, sen verran tyylikkäästi bandiittipäällikkö tehtävästään suoriutuu. Bai Ledeä esittävä Wang Cilong onnistuu tahollaan myös hyvin, mutta Jin Yanin luontainen charmi ja tyylikkyys jättävät kumppanin selkeästi varjoonsa.
Yi jian mei menestyi ilmestyessään mainiosti, mutta meidän epäonneksemme elokuva ei ole säilynyt ehjänä, vaan nykyprintistä tiedetään puuttuvan ainakin yksi, Hu Lutingin oikeudenkäyntiin sijoittuva kohtaus. Vaikka tämä onkin erittäin harmillista, en usko, että sillä olisi suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Yi jian mei on elokuva, jonka perusteella ei voi eikä kannata tehdä kovinkaan suuria johtopäätöksiä kiinalaisen mykkäelokuvan tasosta.
Tuotanto: Lianhua Film Company
Ohjaus: Wancang Bu
Käsikirjoitus: Yicuo Huang (William Shakespearen näytelmästä)
Kuvaus: Shaofen Huang
Lavastus: Shaofei Lu
Näyttelijät: Jin Yan (Hu Luting/Valentine), Wang Cilong (Bai Lede/Proteus), Lam Chocho (Shi Luohua/Silvia), Ruan Lingyu (Hu Zhuli/Julia), Gao Zhanfei (Liao Di’ao/Tiburio), Guilin Wang (kenraali Shi), Lili Zhou (naispuolinen vartija)