SIRKUSKREIVI
Ranskalaisen Max Linderin ura oli ajautunut 1920-luvun alussa jyrkkään alamäkeen. Yhdysvaltojen valloitus oli epäonnistunut yhtä raskaasti kuin vuonna 1917, eikä työskentely kotimaassakaan oikein tahtonut sujua. Menestyselokuvien puuttumisen myötä suosio oli pahasti hiipunut ja kun kaikkiin näihin taiteellisiin vastoinkäymisiin lisätään vielä tuoreen avioliiton omat ongelmat, oli Linderin tilanne erittäin vaikea. Niihin hän koetti löytää ratkaisua tekemällä sopimuksen itävaltalaisen Vita-Filmin kanssa.
Vita-Film oli pieni tuotantoyhtiö ja perustettu vain vähän ennen Linderin saapumista. Molemmat ottivat sopimuksen tehdessään melkoisen riskin. Linder oli kallispalkkainen tähti, joten suunnitellun elokuvan oli parempi onnistua, muuten yhtiö ei saisi siihen sijoittamiaan rahoja takaisin. Linder kaipasi kassamagneettia hänkin, mutta enemmän itsekkäistä syistä, elokuvamaailmassa kun ei tuolloinkaan odoteltu montaa epäonnistunutta valintaa ja suosion menettäminen oli yleensä lopullista. Vuonna 1924 valmistuneen Sirkuskreivin oli tarkoitus palauttaa Linder menestykseen.
Sirkuskreivi on juoneltaan varsin tavanomainen. Se kertoo iäkkään kreivin veljenpojasta, kreivi Max de Pompadourista (Linder), joka viettää iltansa ennemmin ravintoloissa kuin suunnittelee järkeviä naimakauppoja setänsä valitsemien morsianehdokkaiden kanssa. Lopulta Max kertoo löytäneensä sopivan ehdokkaan, jonka setä tyrmää suoralta kädeltä. Maxin rakkaus trapetsitaiteilija Kittyyn (Vilma Bánky) on sen verran todellista, että hän on jopa valmis jättämään miljoonansa tämän vuoksi. Kaikki ei ole kuitenkaan niin helppoa, sillä Kittyn isä ei halua edes ajatella tyttärensä naivan minkään sortin aatelista.
Tavanomaisuus ei tarkoita välttämättä tylsyyttä, Sirkuskreivi on siitä hyvä esimerkki. Vaikka se ei olekaan juonenkäänteiltään poikkeava, onnistuu Linder ottamaan yksinkertaisistakin kohtauksista ilon irti. Parhaimmillaan hän on yrittäessään löytää sopivaa numeroa sirkusesitykseensä: kun mikään ei tunnu luonnistuvan, on keksittävä aiempaa hullumpia ideoita. Nykykatsoja saattaa kiinnittää huomiota erityisesti kirppusirkus-gagiin, jonka tiedetään olleen pitkään ainakin Chaplinin suunnitelmissa ja joka sen oli kertaalleen kuvauttanutkin, mutta hyllyttänyt sitten sen ja koko elokuvansa The Professor (1919).
Elokuva huipentuu kohtaukseen leijonan kanssa. Linder halusi tehdä sen itse, mahdollisista vaaroista välittämättä. Hän ei halunnut häkkiin turvallisuuden takaavia lasiseiniä, eikä käyttää trikkiotoksia. Kohtaus oli vaarassa muuttua oikeasti uhkaavaksi, mutta Linderin tiedetään selvittäneen sen lopulta ilman naarmuakaan. Lopputulos on vaivan arvoinen.
Toiveet uudesta menestyselokuvasta romuttuivat nopeasti. Sirkuskuningas sai kyllä kelvollisen vastaanoton ulkomailla, mutta ranskalaiset kriitikot olivat sille ankarampia, mikä vaikutti suuresti heidän hyväksyntäänsä odottaneeseen Linderiin. Vaikka näennäisesti kaikki oli kunnossa, ajautui Linder vähitellen yhä syvemmälle henkisen puolen ongelmiin. Ne hän päätti lopullisesti kaksoisitsemurhaan vaimonsa kanssa pariisilaisessa hotellissa 31.10.1925.
Sirkuskreivin esityskopiot olivat pitkään epätäydellisiä, sillä elokuvan ensimmäiset restauroinnit tehtiin vasta 1990-luvulla. Seuraava yritys aloitettiin vuonna 2016 ja vaativan etsintätyön, kokoamisen ja restauroimisen tulos oli valmis viittä vuotta myöhemmin. Materiaalia kerättiin kaikkiaan 11 eri elokuva-arkiston kokoelmista ja vaikka se onkin paikka paikoin hyvin heikkolaatuista, on Sirkuskreivi viimeinkin nähtävänä sellaisena kuin elokuvantekijät sen ovat aikoinaan tarkoittaneet. Uusi restaurointi sai ensi-iltansa Pordenonessa vuonna 2021 ja Suomen ensiesityksensä Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla 2023.
Tuotanto: Vita-Film AG Wien
Ohjaus: Édouard-Émile Violet
Käsikirjoitus: Max Linder
Kuvaus: Eduard Hösch, Jószef Bésci
Lavastus: Alexander Ferenczy, Franz Meschkan
Näyttelijät: Max Linder (kreivi Max de Pompadour), Eugen Burg (hänen setänsä), Vilma Bánky (Kitty), Julius von Szöreghy (hänen isänsä), Eugen Günther (Maxin palvelija), Fred Boston (Emilio), Walter Corty (sirkusklovni)
Kesto: 58 min.
Ensi-ilta: 12.9.1924 / 12.1.1925