D. W. Griffith

D. W. GRIFFITH

s. 22.1.1875 LaGrange, Kentucky

k. 21.7.1948 Hollywood


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

LAPSUUS
David Wark Griffith syntyi 22. tammikuuta 1875. Hänen isänsä oli etelävaltioiden riveissä palvellut sotaveteraani, äiti vakavaraisen maanomistajan tytär. Huolimatta siitä, että isä Jacob oli varsin perso alkoholille ja uhkapeleille, piti Griffith lapsuuttaan melko onnellisena. Isän kuoltua 1885 perhe myi kotitilansa ja muutti muutamaksi vuodeksi asumaan Davidin veljen farmille. Perhe muutti Louisvilleen 1889, jossa tuleva ohjaaja vietti nuoruutensa. Ujo ja herkkä nuorukainen uppoutui kirjojen maailmaan haaveillen samalla urasta teatterin puolella. Tuo toive toteutui toukokuussa 1896, jolloin Griffith sai osan näytelmästä Damon and Pythias. Seuraavat kymmenen vuotta meni erilaisissa teatteriproduktioissa sekä käsikirjoittaen että näytellen. Läpimurtoon saakka hänen lahjansa eivät kuitenkaan riittäneet - seikka, joka harmitti Griffithiä suuresti.

BIOGRAPH
Griffith oli tutustunut elokuvaan ensi kertaa vuosisadan lopulla, mutta se ei millään muotoa ollut innostanut häntä. Elokuvan pariin hän ajautui uudelleen liki vuosikymmentä myöhemmin, pakon sanelemana. Hän oli jälleen kerran työttömänä teatterista ja koska toimeentuloa ei muualta herunut, hakeutui hän Edison-yhtiön palvelukseen 1907. Ura Edisonilla jäi lyhyeksi, ja tämän jälkeen hän siirtyi Biographille. Tuohon aikaan Biograph oli pieni yhtiö, jolla oli kirjoillaan ainoastaan yksi kokopäiväinen ohjaaja. Griffith aloitti uransa yhtiön palveluksessa käsikirjoittajana ja näyttelijänä. Ohjaamista hän pääsi kokeilemaan seuraavana vuonna, yksikelainen Adventures of Dollie valmistui alkuvuodesta 1908.

Griffith kohosi nopeasti Biographin johtohahmoksi. Hän työskenteli yhtiössä viisi vuotta ja ohjasi tuona aikana liki viisisataa elokuvaa, joista valtaosa yksi- tai kaksikelaisia. Biographin vuosinaan Griffith kehitti elokuvaa siihen suuntaan, jollaisena me vielä sen tänäkin päivänä tunnemme: hän jalosti näyttelijätyöskentelyä, käytti rohkeasti eri kuvakulmia ja etäisyyksiä, vaihteli tarinan rytmitystä sekä hämmensi leikkauksillaan moiseen tottumatonta elokuvayleisöä. Tietenkään ei voida olla varmoja, keksikö Griffith nämä kaikki uudistukset itse, mutta taidolla hän niitä kehitti. Biographilla ollessaan Griffith teki myös uuden aluevaltauksen vuonna 1910, jolloin hän siirsi elokuvan teon epävakaisen sään armoilta New Jerseystä Kalifornian aurinkoon. Griffith oli ensimmäisiä Hollywoodiin asettuneita ohjaajia ja Hollywoodissa hän viihtyikin miltei kymmenen vuotta.

1913 - 1919
Griffith lähti Biographilta 1913, osittain tyytymättömänä yhtiön tarjoamaan sopimukseen, osittain sen vuoksi ettei Biograph ollut valmis tarjoamaan elokuviinsa ohjaajan vaatimia resursseja. Griffith ohjasi seuraavan vuoden sisällä joukon pitkiä, noin tunnin mittaisia elokuvia Harry Aitkenin johtamalle Reliance-Majestic -yhtiölle, mutta vielä suurempaa oli suunnitteilla. Kesällä 1914 hän alkoi työstää elokuvasovitusta pastori Thomas Dixonin The Clansman - romaanista. Seuraavana keväänä elokuva oli valmis. Kolmituntinen Kansakunnan synty (The Birth of a Nation) oli ennennäkemätön teos elokuvan lyhyen historian aikana. Se tuotti miljoonia ja teki Griffithistä taiteenalansa suurimman mestarin. Elokuva herätti huomiota myös negatiivisella tavalla. Sen törkeä rasismi raivostutti monia ja mellakat elokuvan esittämiskaupungeissa olivat yleisiä. Myös Klu Klux Klanin uuden nousun katsottiin juontavan elokuvaan. Kansakunnan synty herättää kiivasta keskustelua vielä tänäkin päivänä.

Griffithiä ei kiinnostanut enää palata lyhytelokuvien pariin, vaan hän alkoi suunnitella uutta spektaakkelia. Mammuttimainen Suvaitsemattomuus (Intolerance, 1916) osoittautui elokuvallisessa mielessä uraauurtavaksi, mutta kaupallisesti se oli fiasko. Vuonna 1917 Griffith ei ohjannut ainoatakaan elokuvaa, seuraavana vuonna niitä syntyi neljä kappaletta. 1919 oli Griffithille kiireinen vuosi. Hän oli mukana perustamassa United Artists -yhtiötä yhdessä Charles Chaplinin, Douglas Fairbanksin sekä Mary Pickfordin kanssa. Vuoden aikana hän ohjasi kuusi elokuvaa, joista tunnetuin, Katkenneita kukkasia (Broken Blossoms), osoittautui menestykseksi niin hänelle kuin uudelle yhtiöllekin. Vuoden lopussa Griffith teki päätöksen, joka tuli vaikuttamaan hänen elämäänsä radikaalisti - ei kuitenkaan siten, kuin hän oli itse suunnitellut.

ALAMÄKI JA URAN LOPPU
Griffith oli jo kauan haaveillut omasta studiosta ja vuosikymmenen vaihtuessa hän oli tehnyt suuren päätöksen. Hollywood sai jäädä taakse, sillä Griffith oli päättänyt palata itään ja rakennuttaa studionsa Mamaroneckiin, lähelle New Yorkia. Tästä alkoivat hänen taloudelliset vaikeutensa. Studiokompleksin rakentaminen nieli valtaosan hänen omaisuudestaan, mikä puolestaan heijastui elokuvien tekoon. Huolimatta siitä, että Läpi myrskyn (Way Down East, 1920) oli yksi vuosikymmenen menestyneimmistä elokuvista, pahenivat Griffithin taloudelliset ongelmat jatkuvasti. Tammikuussa 1925 tilanne oli ajautunut siihen pisteeseen, että päästäkseen jaloilleen hänen oli myytävä studionsa. Se oli kova isku miehelle, jolle itsenäisen elokuvantekijän asema oli kaikki kaikessa.

Griffithin ura lähestyi vääjäämättä loppuaan. Hän ohjasi enää kahdeksan elokuvaa, joista yksikään ei saavuttanut huomattavaa menestystä – pikemminkin kriitikot alkoivat pitää häntä muinaisjäänteenä. Äänielokuvan aikakaudella Griffith ohjasi kaksi teosta (Abraham Lincoln, 1930 sekä The Struggle, 1931), joista ensin mainittu menestyi kohtalaisesti, mutta jälkimmäinen sai osakseen murskakritiikin ja päätti näin Griffithin uran. Alkoholiin yhä enenevässä määrin mieltynyt entinen ohjaajasuuruus kuoli aivoverenvuotoon hollywoodilaisessa hotellihuoneessa 21. heinäkuuta 1948, yksinäisenä ja unohdettuna.

LOPUKSI
Mikä ajoi Griffithin uran alamäkeen? Ohjaajan itsensä mukaan ongelmat alkoivat siitä, kun Lillian Gish jätti yhtiön 1920-luvun alussa. Omasta mielestäni suurin syy oli Griffithin kyvyttömyys uudistua elokuvantekijänä. Siinä missä hän oli uudistanut elokuvaa radikaalisti 1910-luvun alussa, ei hän kyennyt mukautumaan uusiin muutoksiin vuosikymmentä myöhemmin aikana, jolloin uusi sukupolvi valtasi elokuvamaailmaa. Ironista kyllä, monet heistä olivat Griffithin entisiä assistentteja.

Ohessa vielä lyhyt, esimerkillinen lista elokuvahistorian tunnetuista näyttelijöistä ja ohjaajista, jotka saivat oppinsa Griffithin "elokuvakorkeakoulussa": Lillian Gish, Mary Pickford, Mae Marsh, Mabel Normand, Douglas Fairbanks, Dorothy Gish, Robert Harron, Henry B. Walthall, Harry Carey, Lionel Barrymore, Mack Sennett, Erich von Stroheim, Tod Browning, Allan Dwan sekä Raoul Walsh.

GRIFFITHIÄ OMAAN KOKOELMAAN
Griffithin elokuvien saatavuus on viime vuosina kohentunut. Yhdysvalloissa on julkaistu kohtalaisen paljon hänen elokuviaan, jotkut tärkeimmistä elokuvista ovat tosin saatavilla ainoastaan kasettimuodossa. Tuorein päivitys DVD:lle tapahtui vuonna 2008, jolloin Kino International julkaisi Griffith Masterworks 2 -kokoelman. Tämän myötä yli puolet Griffithin pitkistä teoksista on hankittavissa kotikeräilijänkin kokoelmiin. Euroopassa Griffithin elokuvia on julkaistu ainoastaan kourallinen, eikä parannusta ole näkyvillä.

LÄHTEET:
Richard Schickel: D. W. Griffith: An American Life, First Limelight Edition, New York, 1996.
Peter von Bagh: Elokuvan historia, Otava, Helsinki 1998.

D. W. GRIFFITH MYKKÄELOKUVASIVUSTOLLA
  • Lyhytelokuvat
  • Corner in Wheat (1909)
  • Mothering Heart, The (1913)
  • Battle at Elderbush Gulch, The (1914)
  • Judith of Bethulia (1914)
  • Birth of a Nation, The (Kansakunnan synty, 1915)
  • Intolerance (Suvaitsemattomuus, 1916)
  • Hearts of the World (Maailman sydämet, 1918)
  • Romance of Happy Valley, A (1919)
  • Broken Blossoms (Katkenneita kukkasia, 1919)
  • True Heart Susie (1919)
  • Scarlet Days (1919)
  • Greatest Question, The (1919)
  • Love Flower, The (Meren vankeina, 1920)
  • Idol Dancer, The (1920)
  • Way Down East (Läpi myrskyn, 1920)
  • Dream Street (Unelmain katu, 1921)
  • Orphans of the Storm (Orpolapset, 1921)
  • America (Amerikka, 1924)
  • Isn't Life Wonderful (1924)
  • Sally of the Sawdust (Sirkusilmaa, 1925)
  • Sorrows of Satan, The (Paholaisen surut, 1926)
  • Battle of the Sexes, The (Sukupuolten taistelu, 1928)
  • Vallankumouksen pyörteissä
  • (pdf, 75 kt)



    © 29.9.2005 Kari Glödstaf